Wien - rakas, ihana, maailman kaunein kaupunki

Kuten edellisessä raaputuksessani mainitsin, niin tähän ihanaan kaupunkiin matkamme vie aina uudestaan ja uudestaan. Wienistä poismuuton jälkeen olemme vierailleet kaupungissa 1-2 kertaa vuodessa. Olemme aina ajaneet tutulla ratikalla vanhoille kotikonnuille. Käyneet katsomassa vanhaa kotia ja ihanaa puistoa sekä kierrelleet muutenkin tutut paikat, sillä kaupunki muuttuu koko ajan.

Motel One - tuolla ylimmässä kerroksessa yövyimme

Viimeksi nyt huhti-toukokuulla Itävallan rautatieyhtiön Railjet kuljetti meidät Münchenistä Wieniin. Saksassa asuessa olemme menneet Wieniin aina junalla, koska se on kaikkein helpoin ja rentouttavin tapa ja perillä emme autoa muutenkaan tarvitse ja nyttemmin lähes aina käyttämämme Motel One -hotelli on aivan Wienin uuden päärautatieaseman vieressä. Hotellia ja tuota ketjua voimme vain suositella mikäli tarvitset edullisempaa ja nykyaikaisempaa majoitusta.

Sisään tsekatessamme pyysimme, että josko saisimme huoneen ylemmistä kerroksista. Tähän vastaanotovirkailija sanoi, että huoneemme on 17. keroksessa ja ylemmäksi ei pääse. Ihanaa! Huoneesta olikin oikein mukavat näköalat.

Kiva hotellihuone ja näköala

Ihanaa kaupunkiani huoneemme ikkunasta nähtynä.

Vaikka näkymät hotellihuoneesta ovat noinkin hienot, niin ei maailman kauneimmassa kaupungissa hotellihuoneesen jäädä, vaan lähdetään kulkemaan ja ihastelmaan.

Naschmarktilla näkyi houkuttelevasti laitettuja myyntitiskejä

Linke Wienzeilella on kauniita Otto Wagnerin taloja

Kärtnerstrassella muiden turistien seassa

Michaelerplatzilla

Hofburgin kaunista julkisivua

Burgtheater

Ja, ja, koska Wienissä ollaan niin silloin tie vie, aina jossakin vaiheessa, kahvilaan maistelemaan kakkuja. Joo, me ei päästä laihtumaan, vaikka kuinka käveltäis, mutta kyllä makunautinnot kuuluvat matkoihin. Tällä kertaa päätimme käydä maistamassa Imperial Tortea Hotel Imperialissa*****.

Hotel Imperial, 5*

Imperial Torte ja HansGiorgion Grosser Brauner  -kahvi

Imperial Tortemme oli noin 3-4 cm suuntaansa oleva pala kakusta, jossa oli ohuen ohuita mantelikerroksia ja kai jonkin sorttista suklaa-voi-kreemiä ja jonka ympärillä oli marsipaania ja joka oli vielä päällystetty suklaalla.

Café Imperialin terassi

Kahvia, teetä ja kakunpalojamme nautimme Imperialin mukavalla terassilla tuona kauniina ja lämpimänä päivänä. Makea kakku oli pienenä palana sopivan kokoinen ja ihan hyvä, mutta ihan hyvä ei riitä toiseen kertaan. Kahvi-tee-kakku-hetkemme kevensi HansGiorgion kukkaroa noin 25 € eli siitä tuli toistaiseksi kallein kahvilakokemuksemme.

Luonnonhistoriallinen museo Maria-Theresien-aukiolla

Ihastuttavassa 7. kaupunginosassa

Museumsquartierilla

Meille uusi käyntikohde oli oikeustalon (Justizpalast) kahvila ja tänään vain maisemien takia. Samalla käynnillä saimme ihailla upeaa rakennusta sisältäkin päin. Rakennukseen mentäessä pitää muuten kävellä metallinpaljastimen läpi.

Yksityiskohta Justizpalastin (oikeuspalatsi) ulkosivulta

Oikeuspalatsin portaikkoa

Yksityiskohta portaikosta

Yksityiskohta palatsin sisältä

Oikauspalatsin kaunista käytävää

Justizpalastin yläkerrassa olevan kahvilan (https://justizcafe.at) terassilta voikin sitten ihailla maailman kauneinta kaupungia kattojen tasolta. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Parlamenttitalo ja kaupungintalo

Maria Treu -kirkon tornit. Kirkkoa vastapäätä on muuten hyvä pizzeria.

Kaupungintalon ja Votiv-kirkon tornit

Koska meille Wieniin kuuluu, kuten jo on käynyt ilmi, myös herkuttelu, niin kaupungin ihailemisen jälkeen tai siinä välillä voi lepuuttaa jalkojaan ja ajaa U1:n päätepysäkille Oberlaahan ja käydä Kurkonditorei Oberlaassa virkistäytymässä kakun sekä kahvi- ja/tai teekupposen äärellä. Kyseessä on muuten oikein sivistynyt paikka, sillä teenjuojalle tuodaan oikein tiimalasi oikeaa teenhaudustusaikaa varten.

Nauttimassa Kurkonditorei Oberlaan kakuista

Kun on nälkä nälkä, niin silloin vie tiemme aika usein oikeaa napolilaista pizzaa tarjoavaan Pizzeria Rivaan 4. kaupunginosaan. Riva on meille Napolissa käynnin jälkeen ollut aikalailla must, sillä tuota oikeaa kunnon napolilaista pizzaa ei saa joka paikasta ja Napoliin ja sen alueelle on valitettavasti liian pitkä matka.

Pizzeria Riva

Niin ja sitten unohtamatta jäätelöä ja Reumannplatzilla (U1:n varrella) olevaa Tichyä, jonka jäätelöitä nautin muuten ensimmäistä kertaa jo vuonna 1989, kun kävin silloin Wienissä asunutta ystävääni tapaamassa. Varaudu lämpimänä päivänä jonottamaan, sillä paikka on edelleenkin todella suosittu.

Tichyn terassi

Eisknödel, täytetty jäätelöpallo. Neljää lajia maistoimme. Marille eli aprikoosi on parasta.

Oh ja voi! Tätä sepustusta voisi jatkaa vaikka miten. Kuvia kyllä riittäisi. Wien on vain minusta niin ihana ja ehdottomasti maailman kaunein kaupunki. Sinne palaa aina mielellään takaisin.

Näkemisiin vanha kotikaupunki! Bis bald!