Uusi perheenjäsenemme

Rakas, nelipyöräinen perheenjäsenemme, sinä näit päivänvalon Ingolstadin tehtaassa, josta minä ja Hansgiorgio haimme sinut luoksemme eräänä kauniina perjantaipäivänä.

 Osa tehdasrakennusta taustalla ja muutama uusi kaverisi

Ilmoittautuessamme et vielä ollut meitä odottamassa tuolla alhaalla olevassa autonluovutustilassa, sillä olimme jättäneeet tapaamisemme myöhempään iltapäivään.

Autojenluovutustila

Ilmoittautuminen auton noutajille

Ilmoittautumisen yhteydessä meitä kehoitettin nauttimaan viereisen ravintolan antimista niin paljon ja niin useasti kuin vain vatsaan mahtuu, joten ensimmäinen suuntamme oli aamiaispöytä, sillä odotus ja jännitys tekevät nälkäiseksi.

Osittainen baijerilainen aamiainen, kun vehnäolut puuttuu.

Ravitsevan aamiaisen jälkeen pääsimme parituntisella tehdaskierroksella näkemään miten sinutkin on tehty. Sinusta on varmaan ollut mukava matkustaa ympäri tehdashalleja ja ihailla robottien tanssia ympärilläsi. Tuon todella huikean tehdaskierroksen ja oikein maukkaan lounaan (taas oli syötävä!) jälkeen lähdimme vielä museokierrokselle, koska halusimme tutustua myös vanhempiin sukulaisiisi. 

Jo iäkkäämpi sukulaisesi, mutta edelleen todellinen kaunotar

Museon jälkeen sitten siiryimme innosta täristen viereisen rakennuksen yläkertaan odottelemaan työntekijää, joka tulisi esittelemään sinut meille. Ja! Ei ole totta! Sieltä yläkerrasta näimme sinut! Siellä sinä olit alakerrassa luovutustilassa jo odottelemassa meitä. Niin kauniina ja pienenä niiden isojen autojen vierellä.

Ensimmäistä kertaa näimme sinut tuolla

Sitten, vihdoin, koitti kauan odottamamme aika, kun nimemme vihdoin huudettiin ja pääsimme luoksesi. Voi sitä onnen hetkeä! Ihana oma automme!

Sinut esiteltiin meille oikein monipuolisesti ja siinä samalla jatkoimme ihastelemistasi eli kuvasimme sinua edelleen joka puolelta, sillä sinä olet hyvin valokuvauksellinen.

Siinä sinä olet - oma perheenjäsenemme

Kaunis moottorisi

Hieno mittaristosi

Sinun lämpömittarisi näytti mukavat 34.5C, kun aloitimme ensimmäisen yhteisen matkamme kauniin Regensburgin kautta

Bayerischer Wald:iin.

Bayerische Wald

Hansgiorgion mukaan sinua oli hyvä ajaa, mutta ongelmana hänellä oli kuitenkin, kun ensimmäiset 1000km piti ajaa rauhallisesti ilman kaahausta ja tämähän oli, meidän molempien nyt jo tuntemalle, “Teuvo ralliteiden kunkinkaallemme” todellinen koettelemus muuten mukavalla syntymäpäivämatkallasi.

Sinä - vielä kerran

Unterjoch/Obergschwend (1049) – Buchelalpe (1290m) - Wertacher Hörnle (1684m) ~600 korkeusmetriä

Aikaisin lauantaiaamuna aamupalan jälkeen otimme suunnan etelään ja lähimmille vuorillemme. Ennen Baijeriin muuttoa, emme ole vaelluksia näin alhaalla (suhteellista tämäkin) tehneet, joten emme oikein tienneet mitä odottaa. Olimme valinneet ensimmäiseksi kohteeksemme Bad Hindenlangin alueeseen kuuluvan Unterjochin.

Kuvakaappaus outdooractive.com:in kartasta

Noin puolentoista tunnin ajon jälkeen saavuimme Obergschwendissä olevalle parkkipaikalle (kuvassa no 5), josta reittimme kohti Wertacher Hörneleä lähtisi. Parkkipaikalta kävelimme puolisen tuntia tietä pitkin Buchelalpe:lle, josta oli jo mukavat näkymät laaksoon ja jossa oli aivan pakko pysähtyä jo vähän huokaamaan ja juomaan, sillä edellispäivän sateiden jälkeen ilma oli todella tuskaisen kostean kuuma. Vaeltaminen tuntui todella raskaalta ja hiki valui kuin olisi vettä kaadettu päälle.

Parisen sataa metriä kivuttu ja jo näin mukavat maisemat

Buchlealpelta matkamme jatkui eteenpäin ensin tietä ja sitten enemmän tai vähemmän helppoa polkua pienen metsikön läpi (ihana varjo!). Ilmankosteuden ja lämmön vuoksi meno oli kuin “täillä tervassa”. Hikeä valui ja vettä joutui ryyppimään jatkuvasti. Matka vei seuraavaksi pellon kautta pienelle kukkulalle, jossa söpöt “alppilehmät” olivat viettämässä mukavaa, kaunista ja kosteankuumaa kesäpäivää.

Nämä "alppilehmät" ovat kai oikeiasti Allgäuer Braunvieh -rotua

Tuota kukkulaa luulimme jo päätepisteeksemme, mutta ei. Edessä oli vielä kymmenen minuutin tallustelu, joka kyllä kannatti. Ylhäältä on upeat 360 asteen näkymät mm. Tannheimer:in vuorille ja Allgäu:hin päin.

Wertacher Hörnle

Kaunista Allgäuta

Tannheimerinlaakson (Itävalta) vuoria

Lisää Allgäuta

Takaisin tullessa ja nälän jo kurniessa vatsaamme poikkesimme uudelleen Buchelalpe:lle, jossa keittiö oli loihtinut syötäväksi erittäin maukasta kasviskeittoa. Vatsat täytettyämme jatkoimme matkaamme mukavaa polkua pitkin parkkipaikalle.

Oli pakko kuvata, sillä keitto oli todella maukasta ja joka kuumuudessa tuntui lämmöstään huolimatta tai sen takia todella hyvälle

Autolle päästyämme huokaisimme ja tuumasimme, että olipa hikinen ja rankka tämä aloitusreissumme näillä matalilla(!) vuorilla. Suosittelumme, ehdottomasti käymisen arvoinen ja kun valitsee paremman ei-niin-tukalan-kostean päivän, niin tämä reitti on nautinto.