Vuoden alkupuolella sain kirjoitettua tai sain julkaistua matkastamme Suldeniin (saksaksi) tai Soldaan (italiaksi) riippuen millä kielellä paikkaa kutsuu, sillä kylä sijaitsee Italiassa Etelä-Tirolissa, (
http://hansgiorgion-matkassa.blogspot.com/2018/04/matkalla-sinne-missa-kanslerimmekin.html ) nyt tulee se jatko-osa sitten.
Austraalin matkastakin on vielä jotakin tulossa. Tässä huomaatte, että ei tämä(kään) kirjoittaminen oikein vauhdikkasti etene 😓. Vähän on backlog:ia päässyt syntymään. Pitäisi varmaan reissata vähemmän. No, en minä kaikista reissuista edes jaksa mitään vääntää. Mutta asiaan.
Takatalvi yllätti tai etutalvi se kai oli, sillä olihan nyt jo syyskuun alku. Sateinen Solda, joka sijaitsee 1906 metriä korkeudella, otti meidät tällä kertaa vastaan. Meillä oli tarkoitus käydä tälläkin kertaa vaelluksella Julius Payerhüttellä, joka on 3030 metrin korkeudella, mutta tuo lumen tulo esti aikeemme. Reitti on merkitty mustaksi eli vaikeaksi. Matka on aika pitkä ja ennen mökkiä on hyvin kapeaa pollkua ja kivikkoista rinnettä mentäväksi, joten ei lumella... Toisella kerralla sitten.
 |
| Näkymä huoneemme parvekkeelta kylän suuntaan |
 |
| Vastapäiset vuoret olivat kuin sokerihuurretuja |
Ensimmäinen vaelluksemme vei meidät Hintergrathütte/Rif. Alto del Costonin (2661 metrin korkeudella) kautta Langenstein/Seggiovia Orso:lle (2350 m) ja sieltä sitten hiihtohissillä alas, kun haluan säästää polviparkojani. Eipä sitten muuta kuin vaelluskenkää toisen eteen ja saapa nähdä mitä vastaamme tulee, kun vuoret näyttävät hyvinkin lumisilta.
 |
| Tästä se alkaa |
 |
| Lampaita laiduntamassa |
 |
| Mutkittelevaa polkua hiljalleen ylöspäin |
 |
| Lunta, mutta ei polulla, vielä. |
 |
| Kohta alkaa polku näyttää pahalta, mutta onneksi on edellä menijöitä |
 |
| Erilaista |
 |
| Eipä olla lumivaelluksia tämmöisissä korkeuksissa menty |
Vihdoin on levähdyspaikkamme näkyvissä eli Hintergrathütte/Rif. Alto del Coston (2661 m).
Pilvet alkoivat jo repeillä ja aurinko pääsee paistamaan rinteille. Kaunista!
Lounaan jälkeen jatkoimme Hintergrathütteltä kohti Langensteinin hissiasemaa. Jonkin verran jännitti kävellä tuota vuoren reunaa, mutta oli vain luotettava, että edessä mennyt on tiennyt mistä on mentävä.
 |
| Ei kun samoilla jalan jäljillä eteenpäin |
 |
| Tuolle puolelle menemme huomenna |
 |
| Tuolta tulimme. Nyt jo lähellä alas vievää hiihtohissiämme |
 |
| Näkymä kylälle päin |
Seuraava vaelluksemme vei meidät kohti Düsseldorferhütteä (2721m) jo hieman kesäisemmän näköisissä maisemissa kuin eilen. Syyskuu on vielä aivan loistava kuukausi vaeltamiselle. On lämmintä, mutta ei liiaksi.
 |
| Tämännäköistä maisemaa täällä näin aluksi. Näemmeköhän HG:n suosikkeja pähkinähakkeja? |
 |
| Käpylinnun syömisiä |
 |
| Maisemaa taaksepäin eilen kävelemillemme vuorille |
Düsseldorferhütte näkyy jo. Jostakin kumman syystä meillä ei ollut mökillä käynnistä muuta kuvaa.
Lounaan jälkeen matka jatkui Kanzel/Pulpiton hiihtohissiasemalle (2350 m) vaihtelevissa maisemissa. Hienon polun olivat tehneet kivikon läpi ja nuo kuivuneista puista tehdyt sillat olivat mukavan näköisiä.
 |
| Alhaalla Sulden/Solda ja täällä ylhäällä ihanan söpöjä "alppilehmiä" |
Kuten aina, jos vain on mahdollista hiihtohissillä alas ja polvet kiittävät. Ennen alas tuloa oli kuitenkin päiväteen ja -kahvin aika ja niiden kanssa nautimme näköjään Linzertortet, jotka näyttävät olevan aika suosittua tarjottavaa monessa paikassa, empiirisen kokemuksemme mukaan.
 |
| Tämmöisellä avonaisella ja hitaammalla hissillä on mukava mennä kauniilla ilmalla |
 |
| Vähän todistusaineistoa päivän retkestämme |
Kolmas vaelluksemme vai meidät
Madritschhütte/Rif. Madricciolle (2820m korkeudella).
 |
| Kuten aina vaellusreitit ovat hyvin merkittyjä. Grazie Mille! |
Tämä päivä alkoi hyvin, sillä jo muutaman sadan metrin päästä näimme ensimmäiset söpöliinit murmelit. Meillä ei saa tuhota kuvia, joissa on murmeleita. Ei vaikka olisivat kuinka huonoja.
Tämä murmeleiden pesä oli täällä kiven alla. Tuossa alemmassa kuvassa näkyvässä punaisessa varoituskilvessä lukee: "Attenzione! Pericolo! Achtung! Gefahr!" eli "Huomio! Vaara!". Heh! Vaarallisia murmeleita??? Lujaa vain ohitse.
 |
| Varoitus vaarasta ja ihania murmeleita |
 |
| Hyvin viitoitettu oli tämäkin reitti |
 |
| Kivannäköisiä mehikasveja, kuin ruusuja |
 |
| Schaubachhütte (2581 m) on jo näkyvissä |
 |
| ja ohitettuna |
 |
| Täällä yli 2500 metrin korkeudesa on jälleen lunta |
Noin 900 nousumertrin jälkeen oli lounaan aika mukavannäköisellä Rifugio Madricciolla.
 |
| Jotkut istuivat ulkona vaikka oli aika vilpoista |
 |
| Mökki oli sisältäkin oikein kodikkaan näköinen |
Lounaan jälkeen HansGiorgio keksi, että menään nyt sen verran vielä eteenpäin, että saadaan kolmen tonnin korkeus rikottua, kun Julius Payer -hüttelle ei tällä kertaa mennä. Siispä, äh ja puuh. Olisin nauttinut kevyemmän lounaan, jos olisin tämän tiennyt. Vatsa herkullista pastaa täynnä ei jalka oikein vikkelästi vie ylöspäin, paitsi HG:llä. Häntä ei pasta-annoskaan hiljennä, joten ei auta....
 |
| "Joo. Joo. Tulen sinne." |
 |
| Vihdoin kolmessa tuhannessa metrissä ja viisi metriä sen ylikin |
 |
| Alaspäin vei askel vatsa täynnäkin reippaammin |
 |
| Mikäs näissä maisemissa oli alaspäin mennä |
 |
| Ai että on kaunista täälläkin |
Saavutetuista linjoistahan on pidettävä kiinni eli vuorelle jätetyt kalorit on otettava takaisin ja nyt suklaakakun avulla. Hyvää oli tämäkin kakku. Kaikki syömämme kakut ovat olleet hyviä ja ne ovat vielä melkein kaikkialla itse tehtyjäkin.
 |
| Hyvää kakkua ihanissa maisemissa |
 |
| Kaunista! Kaunista! |
Niin, ei ihme, että kansleri Merkelkin viettää osan lomastaan täällä.
A dopo Solda! Bis Bald!
